Ohita valikko

Hernekerttu

Sylvia curruca

Hernekerttu tuomassa ruokaa poikasille. Kuva Aaro Toivio.

Yleistä. Hernekerttu on Suomessa yleinen pesimälintu. Sen levinneisyys ulottuu aina Napapiirin korkeudelle asti. Viime vuosikymmeninä sen pesimäkantojen on linnustotutkimuksissa todettu lisääntyneen noin 40 prosenttia.

  • Pituus 14 cm
  • Pesä pensaassa, katajassa tai näreessä
  • Muuttolintu. Palaa Afrikasta toukokuussa
  • Ravintona hyönteiset

Elinympäristö. Hernekertun suosituinta elinpiiriä ovat katajikkoiset, aurinkoiset metsänreunat sekä saariston katajanummet. Laji pesii myös asutuksen lähellä pihoissa ja puutarhoissa. Se saattaa asustella huomaamattomasti ihmisen naapurina. Ainoastaan pesän lähellä emot varoittelevat säksättäen ja ovat tällöin hyvin kesyjä.

Hernekerttu saapuu muuttomatkaltaan Afrikasta Vaasaan pääosin toukokuun aikana. Tähän aikaan alkaa kuulua hernekertulle tyypillistä rullaavaa, lyhyehköä laulunsäettä metsänreunoista. Pesimäkauden alussa hernekerttukoiraat kuuluttavat ahkerasti reviiriään ja laulua kuulee yleisesti myös päivällä muiden lintujen viettäessä jo ”siestaa”.

Esiintyminen Vaasassa. Hernekerttu on Vaasassa yleinen pesimälaji. Tämä pieni hyönteissyöjälintu on levinnyt tasaisesti koko atlasalueelle ulkosaaristoa myöten, joten lajia voidaan pitää ns. yleislajina. Pesimäaikaan touko-heinäkuussa hernekerttu on löytynyt noin 235 atlasruudulta. 1990-luvun lintulaskennoissa hernekerttuja on pesinyt Etelä-Suomen alueella noin 1-2 paria neliökilometrin kokoisella alueella.